Törmänki - kylä moniin mahdollisuuksiin

Törmänki sijaitsee noin 70 km Rovaniemen keskustasta luoteeseen, Meltauksesta Pelloon kulkevan kantatien 935 varressa. Pellon kunnan rajalle on matkaa pari kilometriä. Kylien autioitumisen myötä myös Törmänki on väkirikkaista ajoistaan menettänyt asujaimistoaan, mutta nykyisin vapaa-ajan asukkaat lisäävät kylän väestöä etenkin kesäisin.

Mitä meille kuuluu nyt

Suomen Törmänki!
Paras paikka,vaikka kaukana onki <3

Lainaus Törmängin Facebook ryhmästä joka kertoo kaiken tarvittavan!

Historiaa

Iso- ja Vähä-Törmängin järvien ja jylhien vaarojen ympäröimä maalauksellinen Törmängin kylä on aikojen saatossa elänyt vaiherikkaan aikajanan.
Oletettavasti nimi Törmänki johtaa ympärillä olevista vaaroista, jotka muodollaan muistuttavat jyrkkiä törmiä.
Olof Treskin Lapinmatkoillaan piirtämästä kartasta 1650-luvulta löytyy Törmänki nimellä ”Termeng”.

Perinteisenä elinkeinona on ollut etenkin tervanpoltto, jota järjestettiin useammassa paikassa kylän alueella.
Perimätieto kertoo vanhimman polttopaikan olleen Puolispäivänvaaran kupeessa Vähä-Törmängin järvenpäässä. Isovaaran kupeessa oleva polttopaikka on nähtävissä vieläkin. Tervan poltto on ollut silloisten kylänmiesten yhteistyötä.
Tynnyrit ja kuljetukseen tarvittavat veneet tehtiin itse ja ne myytiin tervoineen, riistoineen, kaloineen ja nahkoineen jopa Ouluun asti. Omasta takaa ovat löytyneet kätilöt, kupparit, räätälit, parturit, pitokokit ja kaikki muu omavaraisuuteen tarvittava, unohtamatta parrankostukkeen tehtailua eli pontikankeittoa.
Leipää varten jauhot jauhettiin Törmäsjoen koskeen tehdyssä myllyssä yhden säkin vuorokausivauhdilla.

Törmängin ensimmäinen asukas on tullut 1860-luvun jälkeen kruununtorppalaiseksi, saaden toisen isojaon jälkeen asuttavakseen Kopinniemen uudistilan, johon suurin osa kylän maista on silloin kuulunut.
Vuonna 1905 alue jaettiin neljään eri tilaan, jolloin Kopinniemi muutettiin maakirjan mukaisesti nimelle Törmänki.
Myöhemmin kylään ilmestyi lisää tiloja, kuten Niskalan torppa. Perimätiedon mukaan jo paljon ennen tiloja nykyisen kylän alueella olisi ollut kotalappalaisasutusta. Siitä on ollut nähtävissä jäänteitä Vähä- Törmänkijärven Kotaniemessä ja Vuoskuvaarassa. Lappalaisasutuksesta todisteena on myös kota-asutukseen viittaava paikannimi Kotaniemi sekä Kenttämaa, joka muistuttaa vanhoista kalakentistä kalaisien järvien rannoilla.
Vanhaa peuranpyyntialuetta on ollut Vuoskuvaarassa. Vaaran nimessä oleva saamelaisperäinen sana ”vuosku” tarkoitta ahventa.

Meltauksen ja Rattosjärven välinen tie rakennettiin kulkukuntoon juuri ennen sotia. Sitä ennen on ollut vain teloilla varustettu talvitie Meltauksesta Törmänkiin.
Kaupat olivat kaukana. Vuonna 1928 Räihän Pekka perusti Marrasjärvelle virallisesti rekisteröidyn kaupan.
Sama Pekka toimi myös kulkukauppiaana myyden lähinnä vaatetta.
Myöhemmin rupesi toimimaan Rattosjärvellä Ylisuutarin sekatavarakauppa, jonka rakennus siirrettiin Törmängistä Niemis-Antin mailta. Rakennus on yhä Rattosjärven kylällä. Savotoiden aikaan 1950-luvulla kylässä toimi peräti kaksi kauppaa yhtä aikaa.

Vaikka saksalaiset tunkeutuivat kylään Lapin sodan aikana, jäivät tuhot vähäisiksi kylän syrjäisen sijainnin takia.
Vain pari taloa poltettiin ja silta räjäytettiin. Valtaosa kylän väestöstä oli sodan aikaan evakossa Ruotsissa.

Törmängin kylä on saanut elää monien savotoiden myötä värikkään savottakulttuuriajan. Tuolloin asukasmäärät saattoivat nousta satoihin.
1900-luvun suurten Lapin metsähakkuiden aikaisia vanhoja kämppien pohjia on ollut havaittavissa eri puolilla kylää ympäröivien vaarojen laidoilla. Suurimmat savotat ajoittuivat kuitenkin vasta 1950-luvun kahden puolen, jolloin isoja kämppäasumuksia oli pitkälti toista kymmentä, jonka lisäksi oli talomajoitusta. Hakkuiden loputtua vuonna 1956 savotta siirtyi kämppineen Haarainvaaraan.

Törmängissä ei ole ollut omaa koulua. Toki kiertokoulua oli kylässä järjestetty yleensä neljä viikkoa vuodessa. Sitä pidettiin ensin Matti-äijän talossa ja myöhemmin Kantolassa.
Opettajana toimi Liina Oikarainen.

Kiertokouluopetus kylässä lopetettiin 28.5.1948, minkä jälkeen Törmängin lapsilla oli mahdollisuus opiskeluun vuonna 1927 aloitetussa Marrasjärven supistetussa koulussa.
Vuonna 1956 Törmänki liitettiin valtakunnalliseen sähköverkostoon.
Kunnallinen vesiverkosto kylään vedettiin vuoden 1980 alussa.

Sotiin asti törmänkiläiset harjoittivat maataloutta etenkin omia elantotarpeita varten.
Vasta sotien jälkeen maataloudesta tuli tärkeä osa kylän elinkeinoelämää. Maat olivat kivisiä joten katsottiin parhaaksi alkaa kuivattamaan runsaita suoalueita.
1950-luvun loppupuolella kaivettiin isot kanavat, joiden avulla laskettiin järvien vesipintaa saadakseen lisää sopivaa viljelymaata.

Suomen maaseudun autioitumisen myötä maatalouden merkitys on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Kylän viimeinen ja samalla aikojen suurin karjatila lopetettiin joitain vuosia sitten. Kylän sodanjälkeiseen kehitykseen on vaikuttanut paljon Ruotsiin työn perässä muuttaminen.

Nykyään Törmängin kyläyhteisö muodostuu muutamista pysyvistä talouksista. Elanto löytyy paikan päältä, lähialueelta tai Rovaniemen taajamasta. Vuosien saatossa myös Törmängissä elämä on muuttanut muotoaan ja saanut runsaasti vaikutuksia nyky-Suomen yhteiskunnan nopeasta kehityksestä. Joka vuosi kylään saapuu sekä entisiä asukkaita, että heidän jälkeläisiä perheineen nauttimaan ”Suomen Törmängin” kesästä.

Törmängin kyläyhdistys ry

  • tormankikylayhdistys(ät)gmail.com

Tapahtuu Ounasjoen suunnalla

Rovaniemen kylät

Rovaniemen kylät ovat täynnä upeita maisemia, kaunista luontoa puhtaimmillaan, kalaisia vesistöjä sekä marjaisia maastoja. Kyliä on Rovaniemellä yli 50, joista on moneen makuun tutustuttavaa retkeillen tai muutoin liikkuen. Kylät on jaettu Rovaniemen keskustan näkökulmasta viiteen eri pääteiden tai vesistön suuntaan - Alakemijoki, Yläkemijoki, Ounasjoki, Ranuantien ja Sodankyläntien suuntiin. Pinta-alaltaan Rovaniemi muodostuu suurimmaksi osaksi sen eri kylistä tai kylä-alueista. Tervetuloa kylien Rovaniemelle!

Tapahtumat

Mitä kaikkea Rovaniemen kylillä tapahtuu? Haetko ajankohtaista tietoa kyläsi palveluista? Artikkeleista löydät uusimmat uutiset ja tapahtumat niin omalla kylälläsi, kuin muillakin kylillä ympäri Rovaniemen maaseudun.

Kylien tarinat

Tutustu kylien tarinoihin täällä. Kerromme historiastamme, ainutlaatuisesta luonnostamme sekä siitä, mikä meitä viehättää täällä ja miksi haluamme asua ja elää juuri täällä, omassa kylässämme.

Ajankohtaista

Mitä kaikkea Rovaniemen kylillä tapahtuu? Haetko ajankohtaista tietoa kyläsi palveluista? Artikkeleista löydät uusimmat uutiset ja tapahtumat niin omalla kylälläsi, kuin muillakin kylillä ympäri Rovaniemen maaseudun.

Rovaniemi kylässä -hanke

Rovaniemi kylässä -hanke toteuttaa 1,5 vuoden kehittämisohjelman kahdeksalle kylälle Rovaniemellä. Hankkeen tavoitteena on kehittää kyläläisten kehittämisosaamista ja tukea kyliä kehittämispilottien toteuttamisessa sekä edistää kyläbrändien kehittämistä ja yhteistoimintamallin syntymistä.

Kylien Rovaniemi -hanke

Kylien Rovaniemi -hanke vastaa kylistä nouseviin kehittämistarpeisiin ohjaten ja tukien kylien ihmisiä ja toimijoita itse löytämään uudet mahdollisuudet, tekemisen tavat ja yhteistyömuodot muutostilanteessa.

Menneet tapahtumat

Näe ja koe

Kiintopiste horisontissa vaiko kalaisa koski? Rakennettu retkeilyreitti tai pieni polku patikoitavaksi. Marjaisat metsät ja puhdas ilma. Korkeat vaarat, isot järvet ja vuolaat virrat revontulten tai keskiyön auringon alla. ...ja valtavan paljon muuta koettavaa. Rovaniemen kylät tarjoavat uskamattomia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen kaikissa muodoissaan. Kyliltä ja kylien maastoista löydät perinnemaisemaa, merkittäviä maisema-alueita, tiloja ja mökkipaikkoja. Lähdet sitten päiväretkelle tai muutamaksi yöksi reissuun, niin Rovaniemen kylät tarjoavat elämyksiä täynnä olevan ympäristön, jossa vain taivas on kattona! Tervetuloa!

Toimijat & yritykset

Rovaniemen kylien yrittäjistä ja yrityksistä löytyy mitä monipuolisin kirjo eri toimialoja. Yrityksiä on kaiken kokoisia; luonnontuotteiden alkutuotannosta jalostuksen kautta ympäri maailman myyviin yrityksiin, maatilayrittäjistä kyläkauppiaisiin, käsityöläisistä palveluyrityksiin sekä todella paljon muuta. Rovaniemen kyliltä löytyy myös ne perinteiset kyläyhdistykset ja -toimikunnat, urheilu- sekä metsästys- ja kalastusseurat, martat ja seurakunnan omat toimijat. Tästä löydät kylien toimijat ja yritykset. Kylän sivuun tutustuessasi näet sieltä juuri sen kylän alueella olevat toimijat.

Infokartta

Tervetuloa Rovaniemen kyliin ja nähtävyyksiin!

Yhteystiedot

Hei! Tästä löydät meidän yhteystiedot Roivaniemen kylät -sivuston ja sosiaalisen median päivityksiin liittyen. Ota yhteyttä, kiitos!

Tietosuojaseloste

Kylän toimijat ja yritykset

Yhdistykset ja seurat

Törmängin kyläyhdistys ry

Anninportti 2, 96300 Rovaniemi

Ylä-Ounasjoen alueen tapahtumat