“Kylä voi toteuttaa vain sellaisen tulevaisuuden, jonka se voi itse kuvitella”

Kyläriihi-keskustelukammari järjestettiin nostamaan esiin kylien ja kotiseututyön nykyhetken muutoksia ja ajatuksia tulevaisuudesta. Kyläriihi tarjosi mahdollisuuden hahmottaa, tunnistaa ja haastaa omia tulevaisuusoletuksia ja tutustua toisenlaisiin kylien ja kotiseututyön näkymiin.

“Ennen on huudettu naama punaisena, että jonkun on tehtävä.
Nykyään emme odota, että muut tekevät, vaan teemme itse”

Näin kuvaili näkemystään kotiseututyön muutoksesta eräs Kyläriihi-keskusteluun osallistunut. Toinen tunnisti, että “Talkooperinne on muuttunut”. Lainaukset kuvaavat sitä, millaisia muutoksia kylissä ja kotiseututyössä on tällä hetkellä käynnissä. Talkootyön muutos on yhdistettävissä työn merkityksellisyyteen ja laajemmin työn tulevaisuuksiin. Merkitystä on sillä, millaista työtä ja miten työtä tehdään. Kotiseututyöhön sitoudutaan, kun osallisuutta tuetaan ihmisyyden arvostuksella, luovuuteen kannustetaan avoimella ideoinnilla ja toimintaa toteutetaan yhdessä oppien. Nykyhetken muutosten tunnistaminen auttaa hahmottamaan erilaisia kotiseututyön tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kyläriihi-keskustelukammari toteutettiin perjantaina 9.9. osana Rovaniemellä järjestettyjä Valtakunnallisia kotiseutupäiviä 2022.

Kyläriihi-keskustelun avasi tutkija Jaana Kataja Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamosta verkkopitsiesimerkillä Mestarit ja kisällit -toiminnasta. Tulevaisuusajatteluun osallistujat haastoi Pohjois-Savon kylien kyläasiamies Merja Kaija esimerkillä Tulevaisuustaajuus menetelmä kylien ja korttelien innoittajana.

Paikalla keskustelemassa olivat varapuheenjohtaja Anna-Maija Korhonen Kotiseutuliitosta, puheenjohtaja Nina Teräs Rovaniemen kylien kehittämissäätiöstä, puheenjohtaja Hillevi Vitikka Perunkajärven kyläyhdistyksestä, puheenjohtaja Meeri Vaarala Yläkemijoen kylät ry:stä, Pyhän kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja sekä Ilo&Voima:n yrittäjä ja yhteisökehittäjä Liisa Pyhäjärvi-Viitamäki ja kiertotalouskoordinaattori Sanna-Mari Suopajärvi Peräpohjolan Leader ry:n Kiertotalous ruohonjuurella -hankkeesta sekä joukko kiinnostuneita kuulijoita.

Kyläriihen järjestivät Rovaniemen kylien kehittämissäätiö ja Rovaniemen kaupungin alueelliset palvelut. Keskustelun ohjasi yhteisö- ja verkostovalmentaja Hilma Heikkinen Kokoamosta.

Kyläriihi toteutettiin ohjattuna vuoropuheluna, johon mukaan kutsutut keskustelijat saivat etukäteen valmennusta ja rakenteen. Kyläriihessä puhuttiin erityisesti seuraavista näkökulmista: mitä kylien kehittäminen ja kotiseututyö itse kullekin merkitsee, millaisia kokemuksia kullakin kotiseututyöstä on sekä millaisia muutoksia ja tulevaisuuden hiljaisia signaaleja kukin tunnistaa.

Keskeinen esiin noussut asia oli yhteistyön sekä verkostojen ja verkostoitumisen kasvava merkitys kylien kehittämisessä ja kotiseututyössä.

“Olemme ottaneet toisemme vastaan, menneet rajojen yli ja löytäneet hyvän yhteiselle tekemiselle.
Esteitä voi tulla jatkossakin, mutta ole ennakkoluulottomasti mukana ja meillä on samanlainen pyrkimys jatkaa.” – Kyläriiheen osallistunut

Kyläriihessä yhteistyön merkitys ja verkostot hahmottuivat eri mittakaavoissa ja eri näkökulmista, arkisista pienistä teoista ja paikallisista verkostoista valtakunnallisiin verkostoihin ja toimintaan.

Keskustelijoille kyse oli mahdollisuudesta olla osallisena ja vaikuttaa oman kotiseudun ja yhteisön asioihin: käyttää osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen, vaikuttaa omilla teoilla avoimeen, kaikenikäiset osaajat ja tekijät vastaanottavaiseen asenteen ja positiivisuuden vahvistumiseen.

Keskustelussa jaettiin useita osallisuuteen ja sen merkitykseen liittyviä kokemuksia. Sillä, että aidosti kuullaan kaikenikäisiä yhteisöjen jäseniä, on merkitystä. Myös hulluille ideoille on annettava tilaa ja vastaavasti olettamuksista päästettävä irti. Ne saattavat olla jarru uuden syntymiselle. Konkreettinen tekeminen yhdistää ihmiset ja pienistäkin onnistumisista kannattaa iloita yhdessä, oli keskustelusta esiin noussut viesti.

Kylien kehittämisessä ja kotiseututyössä tarvitaan entistä vahvemmin erilaisten näkemysten kuulemista ja kunnioittamista sekä rakentavaa ja moniäänistä keskustelua. Tarve on nostaa vahvemmin esiin kylien vetovoimatekijät ja hyvät käytännöt. Ne toimivat moneen suuntaan. Yhteisö saa vahvistusta tekemälleen ja ylpeys omaan kotiseutuun vahvistuu positiivisella tavalla. Ne ruokkivat ideoita, syntyy verkostoitumista ja uusia kumppanuuksia, kun useammalta toimijalta löytyy samankaltaisia tavoitteita ja yhtymäpintaa.

Juuri nyt tarvitaan mahdollistajia ja luottamusta positiiviseen tulevaisuuteen. Kylät yhdistyksineen ovat miljoonan taalan paikassa ottamassa kiinni näistä ja vahvistamassa kehityksen suuntaa kohti haluttua tulevaisuutta.